ADAS-kalibroinnin todistepaketti: Ennen ja jälkeen -valokuvat, mittauspisteet ja asiakasraportti

Miksi ADAS-kalibrointi vaatii todisteita

ADAS-kalibrointi ei ole pelkkä tekninen toimenpide. Se on myös laadunvalvonta- ja dokumentointiprosessi. Kun kamera, tutka, lidar, ohjauskulma-anturi tai vastaava järjestelmä kalibroidaan, korjaamon tulee pystyä osoittamaan, mitä tehtiin, missä olosuhteissa ja mihin tulokseen päästiin.

Suoritettu kalibrointi ilman todisteita voi aiheuttaa ongelmia myöhemmin. Asiakas saattaa palata varoitusvalon palaessa, vakuutusyhtiö voi pyytää todistetta, toinen korjaamo voi kyseenalaistaa asennuksen tai turvallisuuteen liittyvä vika voi ilmetä ajoneuvon luovuttamisen jälkeen. Selkeä todistepaketti suojaa korjaamoa ja tarjoaa asiakkaalle ammattimaisen raportin.

Tämä opas selittää, miten kootaan ADAS-kalibroinnin todistepaketti, joka sisältää ennakkokuvat, mittauspisteet, asetustiedot, esiskannauksen (pre-scan), loppuskannauksen (post-scan) ja lopulliset asiakasmerkinnät.

Milloin ADAS-todistepaketti tulisi luoda

Käytä kalibroinnin todistepakettia aina, kun ADAS-järjestelmään liittyvä komponentti, pyöränsuuntaus tai korimittaus voi vaikuttaa järjestelmän tarkkuuteen.

Yleisiä tapauksia ovat:

• tuulilasin vaihto;
• etukameran irrotus tai vaihto;
• etupuskurin irrotus;
• tutka-anturin vaihto;
• kolarikorjaus;
• alustan korjaus;
• pyörien suuntaus;
• ohjauskulma-anturiin liittyvät työt;
• alustakorkeuden muutokset;
• ADAS-varoitusvalon vianmääritys;
• ohjainlaitteen koodaus tai vaihto.

Noudata aina kyseiselle ajoneuvolle määritettyä oikeaa korjausmenetelmää. Eri valmistajat ja mallit voivat vaatia erilaisia kohdetauluja, etäisyyksiä, lattiaolosuhteita ja diagnostiikkavaiheita.

1. Aloita työmääräyksestä ja asiakkaan ilmoituksesta

Todistepaketin tulisi alkaa selkeällä syyllä kalibroinnille. Tämä ehkäisee epäselvyyksiä myöhemmin, kun joku tarkastelee raporttia.

Kirjaa muistiin:

• asiakkaan ilmoitus tai korjauksen syy;
• ajoneuvon merkki, malli ja vuosimalli;
• ajomäärä;
• työmääräimen numero;
• vaihdettu tai korjattu komponentti;
• vaadittava kalibrointityyppi;
• mekaanikon nimi;
• päivämäärä ja kellonaika.

Älä kirjoita pelkästään ”ADAS-kalibrointi”. Kirjoita, miksi kalibrointi vaadittiin, esimerkiksi ”etukameran kalibrointi tuulilasin vaihdon jälkeen”.

2. Tallenna täydellinen esiskannaus

Eseskannaus tallentaa ajoneuvon tilan ennen kalibrointia. Se tulee tallentaa ennen vikakoodien poistamista tai toimenpiteiden aloittamista.

Eseskannauksen tulisi sisältää:

• kaikkien ohjainlaitteiden skannaus;
• ADAS-järjestelmään liittyvät DTC-vikakoodit;
• kameran, tutkan ja jarrujärjestelmän tila;
• tiedonsiirtoviat;
• akun jännite;
• ajomäärä ja aikaleima;
• testerin nimi ja ohjelmistoversio.

Jos ajoneuvossa on asiaankuulumattomia vikoja, säilytä ne raportissa. Tämä auttaa osoittamaan, mitkä viat olivat olemassa ennen kalibrointia ja mitkä eivät johtuneet kalibrointityöstä.

3. Valokuvaa ajoneuvo ennen asetusten tekoa

Ota yksinkertaiset valokuvat ennen kohdetaulujen siirtämistä tai ajoneuvon asennon muuttamista. Niiden ei tarvitse olla taiteellisia. Niiden tulee olla hyödyllisiä.

Suositeltavat ennakkokuvat:

• etunäkymä ajoneuvosta kalibrointialueella;
• tuulilasi- tai kamera-alue, jos oleellinen;
• tutkan alue, jos oleellinen;
• renkaiden ja pyörien kunto, jos oleellinen;
• kojetaulun varoitusvalo, jos se palaa;
• vaurio- tai korjausalue;
• VIN tai rekisteritunnus vain sisäiseen kirjanpitoon tietosuojasääntöjä noudattaen.

Julkisessa käytössä tai markkinointikuvissa peitä aina rekisterikilvet, VIN, asiakasasiakirjat ja tilinäkymät.

4. Kirjaa korjaamon olosuhteet

ADAS-kalibrointi riippuu asetusolosuhteista. Jos lattia on epätasainen, ajoneuvo ei ole keskitetty, rengaspaineet ovat väärät tai kohteen etäisyys on epätarkka, kalibrointitulos ei välttämättä ole luotettava.

Kirjaa korjausmenetelmän vaatimat olosuhteet:

• lattian kunto;
• valaistusolosuhteet, jos oleelliset;
• ajoneuvon sijainti;
• rengaspaineet;
• alustakorkeus tarvittaessa;
• polttoainemäärä tai ajoneuvon kuormitustila tarvittaessa;
• ohjauspyörän asento;
• seisontajarrun tila;
• akkuylläpitolaitteen kytkentä;
• käytetty kohdetaulun tyyppi.

Nämä tiedot osoittavat, ettei kalibrointia suoritettu huolimattomasti. Se valmisteltiin valvotun prosessin mukaisesti.

5. Dokumentoi mittauspisteet

Mittauspisteet ovat staattisen kalibrointinäytön ydin. Valokuvien tulisi näyttää, miten kohteen sijainti mitattiin, ei vain sitä, että kohde oli asetettu paikoilleen.

Hyödyllistä mittausnäyttöä ovat muun muassa:

• etäisyys ajoneuvon viitepisteestä kohteeseen;
• keskilinjan viite;
• kohteen korkeus;
• vasemman ja oikean puolen mittausvertailu;
• vesivaaka- tai laserlinjaus;
• pyöräkiinnikkeen tai suuntaustelineen sijainti;
• kohdetaulun tunniste tarvittaessa.

Mittausten tulisi olla helposti ymmärrettävissä myöhemmin. Valokuva mittanauhasta on hyödyllinen vain, jos viitepiste on näkyvissä.

6. Staattisen ja dynaamisen kalibroinnin todisteet

Jotkut ajoneuvot vaativat staattisen kalibroinnin, toiset dynaamisen kalibroinnin ja jotkut molemmat. Todistepaketin tulisi selkeästi osoittaa, mitä menetelmää käytettiin.

Diagnostiikkatesteri saattaa näyttää toimenpiteen valmistuneen, mutta korjaamon tulisi silti säilyttää tukeva dokumentaatio.

7. Tallenna kalibrointituloksen näyttö

Toimenpiteen jälkeen tallenna tulosnäyttö tai raportti diagnostiikkalaitteesta. Jos laite tuottaa PDF-tiedoston, liitä se työkirjaukseen.

Tuloksesta tulisi käydä ilmi:

• ajoneuvon tunnistetiedot;
• kalibroitu järjestelmä;
• toimenpiteen tulos;
• päivämäärä ja kellonaika;
• laitteen nimi;
• mekaanikko, jos saatavilla;
• kaikki laitteen näyttämät varoitukset tai olosuhteet.

Jos kalibrointi epäonnistuu, älä piilota tulosta. Tallenna se ja kirjaa ylös, mitä korjattiin ennen uutta yritystä.

8. Suorita ja tallenna post-scan

Post-scan vahvistaa ajoneuvon tilan kalibroinnin jälkeen. Sen tulisi osoittaa, onko ADAS-järjestelmään liittyviä vikakoodeja jäljellä ja tarvitaanko lisätöitä.

Vertaa pre-scania ja post-scania:

• mitkä viat olivat olemassa aiemmin;
• mitkä viat poistuivat kalibroinnin jälkeen;
• mitkä viat ovat edelleen jäljellä;
• mitkä viat eivät liity kalibrointiin;
• suositellaanko koeajoa;
• tarvitaanko asiakkaan hyväksyntä jatkodiagnostiikalle.

Tämä vertailu auttaa välttämään erimielisyyksiä vioista, jotka olivat olemassa jo ennen työn aloittamista.

9. Laadi asiakasraportti

Asiakasraportin tulee olla riittävän selkeä, jotta myös muu kuin tekninen henkilö ymmärtää sen. Sen ei tulisi olla pelkkä raakadatatuloste vikamuistista.

Suositellut osiot asiakasraporttiin:

• ajoneuvon tiedot;
• kalibroinnin syy;
• kalibroidut järjestelmät;
• käytetyt laitteet;
• asennuksen ja kohdistuksen vahvistus;
• kalibrointitulos;
• post-scan-tulos;
• jäljellä olevat suositukset;
• mekaanikon nimi ja päivämäärä.

Vakuutus- tai kalustotöissä liitä mukaan ennen ja jälkeen -valokuvat, kohdistustaulun asennuskuvat sekä skannausraportit.

Yleiset virheet ADAS-dokumentoinnissa

• Vain lopullisen onnistumisnäytön tallentaminen.
• Ei pre-scania ennen kalibrointia.
• Ei valokuvia mittapisteistä.
• Ei todistetta kohdistustaulun sijainnista.
• Ei merkintää akkuylläpidosta.
• Ei vertailua post-scaniin.
• Asiakasraportti sisältää liikaa raakadataa eikä selkeää yhteenvetoa.
• VIN, rekisterikilvet tai asiakastiedot jätetty näkyviin julkisissa kuvissa.

Missä korjaustiedoista on apua

ADAS-menetelmien on vastattava tarkalleen kyseistä ajoneuvoa. Korjausohjeita, komponenttien sijainteja, kalibrointivaatimuksia ja teknisiä tietoja varten tutustu tuotteeseen WorkShopData Cars. Jos korjaamo käsittelee sekä henkilö- että hyötyajoneuvoja, tutustu tuotteeseen WorkShopData Cars and Truck.

Käytännön laitekeskusteluja ja korjaamotapauksia varten pääsy foorumeille, kuten MHHAuto tai CarTechnology, voi myös tukea tiedonhakua, mutta sen ei tulisi korvata virallisten korjausohjeiden tarkistamista.

ADAS-todistepaketin tarkistuslista

• Korjauksen syy on kirjattu selkeästi.
• Ajoneuvon tunnistetiedot on kirjattu.
• Pre-scan on tallennettu ennen työn aloittamista.
• Ennen-valokuvat on otettu.
• Korjaamon olosuhteet on kirjattu.
• Kohdistustaulun asennuskuvat on tallennettu.
• Mittapisteet näkyvät valokuvissa.
• Kalibrointituloksen näyttö tai PDF on tallennettu.
• Post-scan on tallennettu ja vertailtu pre-scaniin.
• Asiakasraportti on laadittu selkeine suosituksineen.

UKK

Riittääkö onnistuneen kalibroinnin näyttö?

Se on hyödyllinen, mutta se ei ole täydellinen todistepaketti. Säilytä pre-scan, asennuskuvat, mittapisteet, tulosnäyttö, post-scan ja asiakasraportti.

Tarvitaanko kaikissa ADAS-töissä valokuvia?

Valokuvia suositellaan vahvasti silloin, kun kohdistustaulun sijainti, mittapisteet tai korjaustilanne saatetaan kyseenalaistaa myöhemmin. Ne ovat erityisen hyödyllisiä vakuutus-, kalusto- ja kolarikorjaustöissä.

Pitäisikö asiakkaan saada raa'at vikadiagnostiikkaraportit?

Asiakkaan tulisi saada selkeä yhteenveto. Raa'at diagnostiikkaraportit voidaan liittää mukaan tarvittaessa, mutta raportin tulisi selittää tulos selkokielellä.

Mitä jos kalibrointi epäonnistuu?

Tallenna epäonnistumisen tulos, tarkista asennusolosuhteet, korjausohjeet, ajoneuvon viat ja mittapisteet. Älä toista toimenpidettä sokkona korjaamatta syytä.

ADAS-kalibroinnin todistepaketti muuttaa suoritetun toimenpiteen ammattimaiseksi dokumentaatioksi. Se osoittaa ajoneuvon tilan ennen työtä, käytetyn asennuksen, suoritetut mittaukset, saavutetun tuloksen ja tilan korjauksen jälkeen.